Ajattelin lukaista sateisena syysiltana vanhoja joukkueen blogi tekstejä. Nyt sitä sitten kuivataan kyyneliä silmäkulmasta. Olin ihmeissäni kun ymmärsin miten hieno joukkue meillä on. Joukkueessa on valtavan paljon positiivisia persoonia sekä toinen toistaan taitavampia yksilöitä. Ymmärsin, että yhteinen taival, yhteiset tavoitteet ovat synnyttäneet jotakin niin suurta kuin joukkueen Raision Loimu Juniorit 3. Se on jotain huikeeta, hei!
Mietin miten paljon aikaa olemme viettäneet yhdessä ja miten monta kokemusta rikkaampana lähdemme tulevaan kauteen. Tästä tulee jotain Huikeeta, hei! Olen vilpittömästi onnellinen, että saan viettää aikaa Team Nat:in kanssa sekä kuunnella välillä outoa suomenkieltä, jostakin tuolta Suomen pohjoisesta Rovaniemeltä. Hei huikeeta, hei! Ihailen nuorten ihmisten heittäytymistä tähän hetkeen, tänään täällä huomenna jo jossain muualla. Ei mitään suunnitelmaa, ei mitään tarkempaa aikataulua, vain minä ja tämä päivä. Arvostan ihmistä, joka kerta toisensa jälkeen nousee uuteen nousuun. Tarinoita ja juttuja vuosien varrelta on paljon, iloisia ja surullisia, kaikenlaisia. Pettymyksiä, onnistumisia, kokemuksia. Kaikesta huolimatta jaksamme huomiseen, seuraavaan ja seuraavaan päivään. Jossakin kohtaa huomaamme, että joukkue on kantanut meitä eteenpäin elämässä silloinkin kun emme olisi jaksaneet. Minulle henkilökohtaisesti tämä taival on antanut voimaa, uskoa ja sanoinkuvaamatonta rikkautta. Niinpä odotankin tulevalta kaudelta jotakin Huikeeta, hei!
Huikeeta on se kun huomaa, että molemmat liberomme ovat vallanneet lyöntimarkkinat. Huikeeta on se kun huomaa, että pelaaja löytää ajatuksen. Jotain vielä huikeempaa on se kun huomaa pelaajan kasvolla onnistumisen tunteen. Huikeeta on myös kuulla pelaajien suusta ” tätähän me juuri treenattiin”, ” tää oli kyl ihan valmentajan piste”, ”hei,mä osasin”, ”kiitos, oli hyvät treenit”. Tää kaikki vaan on niin HUIKEETA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti